Ota tilasi, nainen!

- Minä olen feministi, julistin päättäväisesti.
Sohvalla lojuva Tosimies, kohotti kulmiaan.
- Minä tiedän että sinä olet feministi.
- Ymmärrätkö miksi?
- Tottakai. Naisten osa tässä maailmassa on tosi vaikea. Kyllä minä sen ymmärrän.
- No haittaako sinua, jos olen feministi.
- Ei tietenkään. Tämähän on miesten maailma.

Keskustelu käytiin keskellä Helsingin piispanvaalin tuoksintaa. Sen kuluessa jouduin miettimään, mitä minä oikein ajattelen naisista ja miehistä.

Joskus nuorempana liikuin piireissä, missä mietittiin miten naiset ovat Venuksesta ja miehet Marsista ja miten erilaiset roolit sopivat eri sukupuolille. Opettelin käyttämään korkkareita ja naisellistumaan. Kun menin naimisiin, yritin sopeutua vaimon rooliin. Hoivasin, puunasin, kokkasin, ymmärsin ja alistuin. Kunnes huomasin liuenneeni tapettiin kuin Muumimamma.

Äitini Inga Schroderus kajauttaa Tarzan-huudon tunturissa. (Kuva Freija Özcan)

Tosimiestäkin se tympi.

Sittemmin olen lähtenyt toisille raiteille. Arvoiltaan aivan antiikkinen Tosimieheni väittää että kuulun hänelle. Minä vastaan, että kuulun itselleni ja olen tässä vapaaehtoisesti. Kodin johtaminen on meillä tiimityötä. On asioita, joita osaan paremmin, kuten sijoittamisen, veroilmoituksen ja ylipäätään taloustilanteen hallinnan. Hän taas osaa monia käytännön juttuja, joita minä inhoan, kuten tiskikoneen tyhjentämisen, silittämisen ja lattiakaivon puhdistuksen. Puhumattakaan auton huollosta.

Olen huomannut, että ei se nyt miehellekään kivaa ole, jos aina pitää kantaa vastuuta ja johtaa. Mieskin tarvitsee suojelua ja lohtua. Samoin minä. Kysykää vaikka Muumimammalta.

Mutta siinä vaalin tuoksinnassa huomasin, että on miehiä, jotka eivät kestä naisten halua valtaan, ja on naisia, jotka haluavat pitää naiset poissa vallasta. Ihan sellaista naiseuden pilkkaamista en ole aikoihin kuullut kuin mitä nyt. En edes viitsi toistaa kuulemaani.

Sen sijaan väitän, että mies joka antaa tilaa naiselle vapaaehtoisesti, omasta halustaan, on tosimies. Sellainen joka näkee itseään kauemmas eikä säikähdä ja pelkää oman tilansa ja minuutensa hajoamista. Sellainen mies on sinut oman minuutensa kanssa. Se on kaunista. Se on myös hyvin raamatullista. Lukekaapa vaan Paavalin kirjeet, niin huomaatte.

Ja nyt kun menen poimimaan pyykit narulta, mistä nautin suunnattomasti, sanon, että nainen voi olla monenlaista pullanleipojasta arkkipiispaan tai presidenttiin. Nainen voi olla ruohonjuuritason puurtaja tai johtaja. Naisen vain pitää ottaa oma tilansa. Kysykää vaikka Muumimammalta.