Leijona syö pihvin ja muuta ahdistelua

– Onko se seksuaalista ahdistelua? mies kysyi. Oli nimittäin työpaikallaan joutunut tätä pohtimaan näin kesäaikaan, kun naispuolisten työtoverien asuista joko a) legginseistä näkyi kaikki läpi tai b) asustekangasta oli minimaalisesti. Sen kyllä mies tiesi, että koskea ei saa. Mutta oliko se sitten sopivaa, että visuaalista olentoa houkutellaan koskemaan jos kerran ei saa? Leijona näkee pihvin, leijona syö pihvin. Mies on leijona.

Mainio kirja yhden naisen etsinnästä kohti itseään ja omaa tyyliään.

Naista kun ahdistellaan, silloin katsotaan muualle kuin silmiin tai käpälöidään jostain muualta kuin olkapään ja kyynärpään välistä tai siitä lapaluiden alta, mistä mies voi antropologian mukaisesti ohjata naisen ovesta sisään. Mutta mies? Pitäisikö ottaa huomioon miehen metsästäjän vaistot ja harkita pitempää hametta?

Naisen pukeutuminenhan on nykyään vaikeaa. Entisaikoina se oli yksinkertaisempaa. Korsetti tiukaksi ja sääntöjen mukainen leninki päälle. Korkeintaan itse sai vaikuttaa kankaan kuviointiin ja pitsien sijoitteluun. Nyt kun saa pukeutua niin kuin huvittaa – mikä minusta on valtavan ihana asia – joutuu myös etsimään itseään enemmän. Ja kun kaikki naiset etsivät itseään läpi elämän muodin tarjoamien naiskuvien virrassa, tyttöjen ohjaaminen pukeutumisessa jää sekin villiksi. Seurauksena on sitten ylilyöntejä, joihin itsekin olen matkan varrella sortunut: epäsopivia vaatteita, joissa näyttää a) suttuiselta, b) vaivautuneelta, c) ylipukeutuneelta, d) halvalta, e) kalvakalta, f) alipukeutuneelta, g) makkarankuoreen ahdetulta tursakkeelta.

Ja sitten on se seksikkyys. Kun pitäisi tuntea itsensä ihanaksi ja haluttavaksi, mutta oma tuntemus ei välttämättä synkronisoi todellisuuden kanssa. Voiko vanhempi naisihminen nätisti neuvoa nuorempaa, että hitu pitempi hame näyttäisi nätimmältä, leggingsit ei käy ilman pitkää paitaa tai että valkoisten housujen alla kannattaisi olla ihonväriset nimettömät tai että ylipäätään seksikkyys ei ole pukeutumiskysymys vaan tulee siitä, miten ihminen on sinut itsensä kanssa ja olemuksensa kantaa?

Palataan kuitenkin mieheen. Kunnollinen nykymies osaa hillitä vaistonsa vaikka naiselta puuttuisi kaikki vaatteet. Mutta etenkin töissä, missä kaikenlainen seksuaalinen ahdistelu on kiellettyä, on kohteliasta ja hyvien tapojen mukaista pukeutua asiallisesti. Sinänsä aika epämääräinen käsite sekin, siis asiallinen. Määritellään se vaikka nyt niin, että asiallista on sekä miesten että naisten pitää alusvaatteet pois näkyviltä työaikana. Vapaa-ajalla voi sitten taas etsiä itseään omalla vastuullaan.